Tällaiselle talvi-ihmiselle uuden vuoden vietto ilman lunta ja pakkasta tuntui aika karmivalta ajatukselta. Joulun jälkeen kelit lauhtuivat Lapissakin ja ihan hirvitti, mikä Kainuussa odottaa, kun auton nokka pitkän odotuksen jälkeen osoitti sinne päin Suomea vuoden lopussa. Jäiset tiet ja sohjoinen lumi. Siellä, missä lunta sattui olemaan. Ensimmäisenä aamuna liukkaalla pihalla hihnojen päässä hoippuessani huomasin omalla pellolla traktorin jäljet kuusenhakureissulta; pulma koirien ulkoilutukseen taisi ratketa. Illalla esikoinen hyppäsi papan kanssa traktorin kyytiin ja lähti ajamaan lisää jälkiä pellolle. Jätimme liukkaat tiet suosiolla ja ulkoilimme pellolla jälkiä pitkin. Näin ei meidän töppöjalkojen, Biekan ja minun, tarvinnut kahlata sohjossa. Pellon takana omassa metsässä oli myös paikoin lumetonta ja siellä Biekkakin pystyi etenemään helposti. Illalla lenkkejä tehtiin säkkipimeässä. Omasta mielestä pimeys oli masentavaa, mutta otsalampun valokeilassa hyppeli onneksi iloisia koiria.
Uuden vuoden aattona alkoi sataa vihdoin lunta -ja minun sielu levätä. Uskallauduttiin koirien kanssa jopa tielle lenkille. Vuosi vaihtui sekä ihmisten että koirien osalta rauhallisesti ja stressittömästi. Ensimmäiset paukut kuuluivat jo kolmelta, jolloin olin koirien kanssa pellolla. Koirat eivät jaksaneet välittää äänistä; paukahdukset kuulostivat samalta kuin varuskunnasta kotipihalle kantautuvat äänet kotona pohjoisessa. Kuuden jälkeenkin saatiin käydä pissalenkeillä normaalisti. Moskulle nappasin aina pari lumipalloa, jos raketteja poksahti useampi ja niiden perässä hypähdellessä ei raketteja ehtinyt huomatakaan. Puolenyön aikaan järven takaa poksahti taivaalle huimat kuusi rakettia. Äänet kuuluivat vaimeasti sisälle asti, mutta eivät häirinneet väsyneiden koirien unta.
Loma-ajan ohjelmassa oli myös uintia Rokualla (joka oli sitten viime näkemän muuttunut uimahallista Rokua health & spa:ksi) ja treffit Japan kanssa. Biekka jäi tarkoituksella hoitoon mummolaan kylpyläreissun ajaksi. Se oli päässyt kävelylle ja käynyt naurattamassa naapureitakin. Hyvin oli kuulemma hoitolainen pärjännyt.
Metsässä
Samalla radalla
Hämähäkki heräilemässä "kevääseen"
Järven takana poksahtelee
Valokeilassa
Rokuan poroja
Mummon hoivissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti