Viimeisenä hoitopäivänä, sunnuntaina koirahoitolasta soitettiin, Biekka oli yskinyt ja kakonut oudosti. Ensiksi ajattelin, että se on syönyt heinää ja sitä on jäänyt kurkkuun. Haimme koirat sunnuntaina normaalisti kotiin ja lupasin ilmoittaa, mihin suuntaan vointi menee, tarviiko käydä eläinlääkärissä tms. Maanantaina kotona Biekka tosiaan röhki omituisesti ja yski välillä. Kerran se kakoi ulos valkoista limaa. Illalla se kökötti pää painuksissa ja vinkaisi yskimisen jälkeen. Soitin eläinlääkärille ja sain seuraavalle päivälle ajan.
Eläinlääkärissä Biekalla todettiin nielutulehdus. Nielu tutkittiin nukutuksessa. Nielu punoitti ja toinen puoli oli selvästi turvonnut. Myös kitarisat punoittivat vähän. Jostain syövereistä poistettiin lisäksi pieni kasvinpala nielua ärsyttämästä. Biekka sai antibioottikuurin viikoksi ja kipulääkepiikin sekä kiputabletteja kotiin. Nyt jälkeen päin mietin, olisiko Biekan ihmeellinen ruohonsyönti ennen hoitoon viemistä ollut jo oire nielutulehduksesta (?). Ilta meni nukutuksesta ja tokkurasta toipuessa, mutta jo keskiviikkoiltana B oli paljon reippaampi. Myös koirahoitolassa otettiin uutiset huojentuneena vastaan.
Eilen käytiin mutka eräkämpällä retkeilemässä. Otettiin Biekkakin mukaan, kun ei potilasta hennonnut kotiinkaan yksin jättää. Biekka viihtyi kämpän sisällä kamiinan lämmössä omassa häkissään, kun me muut taistelimme ulkona sateessa sääskien kanssa.
