Kuksat kaakkoon. Tunnelmia eräkämpältä

"Onpa mukavaa täällä kämpällä", tuumi esikoinen istuessaan keskiviikkona t-paitasillaan sääskiparven keskellä iltanuotiolla. Mukavaa oli koirillakin. Biekka keksi heti perille päästyä, että lähteessä voi uida. Meillä oli onneksi omat juomavedet mukana. Keskiviikkona tehtiin pieni hillojen katsastus helppokulkuisella lähisuolla. Mosku oli mukana vapaana ja Biekka minulla kiinni vetovyössä. Mosku jo sen tiesikin, että hillastajakoiran täytyy nauttia mutakylvystä aina, kun suolle pääsee. Niin tälläkin kertaa. Pikkuveli oli heti messissä. "Muschipussi" (kylmäkassi) odotti illalla hillastajakoiria kämpällä ja sen sisältö tuhottiin sammalpedillä ihmisten nautiskellessa nuotiolla nokipannukahveja ja papan tekemää hirvenlihahernekeittoa. Yö kymmenen neliön kämpässä sujui tunnelmallisesti rankisen alla makuupusseissa laverilla. Koirat nukkuivat yönsä pöydän ja laverin alla. Kuorsauksesta päätellen tyytyväisinä nekin.

Biekan ensimmäinen hillareissu alkaa

Suojuoksijat

Mosku huolehtii laumasta

Yksi hilla löydetty

Suossa kylpijä

Metsässä vastaan tuli karhu

Ei tullut hilloja

Illallinen katettuna

Metsässä riittää tekemistä

Köllöttelykivi nuotiopaikalla

"Turvallisesti perillä"

Tätä käydään ihmettelemässä joka kerta

Rankisen alla oli sääsketöntä nukkua.
Koirien peti oli laverin alla

Vähän aikaa sitten kotiin saapui tällainen ilmestys. Mosku kävi Villen, papan ja mummon kanssa uudestaan hillassa. Kertoivat, että Mosku juoksi vuorotellen jokaisen luona pitäen jälleen huolen siitä, ettei kukaan eksy laumasta. 

Ravassa (enemmän kuin kuva kertoo)

Nyt puhutaan jo kiloista